Huom! Tässä blogissa kirjaamani asiat eivät ole virallista totuutta karppaamisesta, vaan minun kokemuksiani ja käsityksiäni. Kommenttilaatikossa saa esittää poikkeavia näkemyksiä tai uusia näkökulmia! :)

tiistai 17. syyskuuta 2013

Huomenna, huomenna!

Huomenna se sitten alkaa! Olen selannut nyt kaikki kirjastosta hakemani kirjat läpi ja valikoinut jo reseptejä ensimmäiselle viikolle. Luulen, että homman avain kohdallani on se, että suunnittelen kokkailut ja päivän ruokailut hyvissä ajoin etukäteen, ettei tule tilannetta, jossa äkillinen nälkä pakottaa mättämään jotakin epäsopivaa koneeseen. En usko, että tällä ruokavaliolla tulen nälkää kokemaan, mutta jos vaikka touhuillessa aika vierähtääkin ja illallisaika venyy, on parempi, että on jotain valmiina tai ainakin helposti saatavilla.

Olen koostanut kännykkääni omaa pikku karppireseptikirjaani - aina kun tulee jokin kivan oloinen ohje vastaan, otan siitä kuvan. Olen järjestellyt kuvat sitten kategorioittain; liharuoat, kalaruoat, keitot, aamu- ja välipalat, smoothiet jne. Ajattelin, että tämä helpottaisi tyhjän pään syndroomaa kaupassa (myös offline-tilanteessa) ja vähentäisi keittokirjojen selailua sekä sen muistelua, missäs kirjassa se ja se kivan kuuloinen resepti taas olikaan. Äsken kävin kaupassa lataamassa jääkaappiin voita, kermaa, luonnonjugurttia, pekonia, munia, paljon kasviksia ja erilaisia pähkinäsekoituksia.

Hätähousuna en malttanut odottaa huomiseen, vaan värkkäsin iltapalaksi jo Luotosen&Pesosen seesami-juustoleipäset sekä Lauritzson&Davidssonin sitruunaisen mustikkapirtelön. Minulle on vähän epäselvää, kuinka vakavasti netissä suhtaudutaan reseptien jakamisen tekijänoikeusongelmiin, joten en nyt ainakaan toistaiseksi listaa ohjeita tänne (mielipiteitä?). Kokkailun lopputuloksesta sen verran, että vaikka tunnustankin soveltaneeni hiukan omiani korvaamalla leipästen seesaminsiemet (ei lähikaupan valikoimissa) hasselpähkinärouheella ja pirtelön 3%:sen jogurtin 10%:lla turkkilaisella, pettymys oli kyllä melkoinen. Leipäset kaipasivat ehdottomasti jotakin lisuketta / makua, tilanne paranikin laittamalla päälle voita ja juustoa (kinkkua en ollut tajunnut ostaa, kun arvelin, etten tarvitse leikkeleitä leivän puutteessa). Silti muna maistui taikinassa läpi ja mietin, miten pystyn jo aamulla syömään taas munia ja leipäsiä aamiaiseksi. Myös suolaa kaipasin leipäsiin, täytyy kokeilla ensi kerralla lisätä sitä taikinaan. Pirtelö taas jäi makuuni (hiukan liian mauttomaksi ja varsinkin) aivan liian rasvaiseksi, joten puolet mukillisesta jäi juomatta. Kokonaisuudesta jäi nälkä, harkitsen vielä paistavani pekonia nälänpidikkeeksi, mutta en keksi, minkä kanssa. Huomenna uudet ohjeet kehiin ja paremmalla onnella!

Olen pohdiskellut tässä myös, missä kohtaa uskaltaisin aloittaa juoksemisen / uimisen taas. Tekisi hirveästi mieli, mutta se saattaa vääristää kokemustani ruokavalion vaikutuksista hyvinvointiin. Täsmennykseksi ensimmäiseen postaukseeni - en minä siis mitenkään täysin liikkumaton ole. Jo koiran vuoksi kävelen puolesta tunnista puoleentoista päivässä (yleensä 45min.) ja sen lisäksi tanssin (swing-tansseja, salsaa, argentiinalaista tangoa, lavatansseja) parina kolmena iltana viikossa. Vaikka ne tuovat hyvää mieltä, iloa ja virkeyttä, ne vain eivät ole sellaista juoksemiseen, hiihtämiseen tai jumppaan verrattavaa, reilusti sykettä nostavaa ja hikeä irrottavaa, puhdistavaa liikuntaa, jota pitkästä aikaa kaipaan.


Huomiseen!

EDIT: Söin iltapalaksi vielä yhden krakovanmakkaran, kolme pekonisiivua, juustoviipaleen sekä kourallisen manteleita. Tiedän, ettei terveellisimmästä karppiruokaosastosta, mutta olipahan edes jotakin vähähiilihydraattista. Pirkan pekonista muuten tuli pannulla epäilyttävän näköistä: Ei ruskistunut kunnolla eikä valuttanut rasvaa. Ensi kerralla en nuukaile pekonitiskillä. Juomaa en meinannut millään keksiä, mutta veden tökkiessä otin hörpyn omenamehua ja lasillisen maitoa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti